Pihapihjalan alla

Tiedättehän ne hienot ja suuret puut, joiden oksien suojiin joissakin tapauksissa voi laittaa puutarhapöydän ja tuoleja, ja olla siellä kuin majassa suojassa liialta auringon paahteelta ja ohikulkevien katseilta... Noh, meillä ei ole semmoista puuta, on vaan lievästi sinne päin oleva pihlaja :)

Tämä rottinkipöytä ja tuolit tulivat meille perintökaluina. Pöytä oli siniharmaa ja tuolit puunväriset istuinosiltaan ja harmaat käsinojiltaan.

Spraymaalasin pöydän valkoiseksi ja tuolit maalasin ruskealla ja valkoisella...

Tuoleihin kirjoitin lisäksi kehoitukset istua alas sekä suomeksi ja ruotsiksi. Jotta tuolit olisivat entistä bättre pari, sekoitin hippusen kieliä keskenään...

Pöytään tein ruskealla maalilla kakkupaperin kanssa kuvion ja laitoin lisäksi reunaan pitsiä kierroksen...

Pitsisiä kiviä & Avainnauha

Tämän verran olen tehnyt pitsikiviä... Ostin noita valkoisia kiviä ihan tätä tarkoitusta varten, vaikka kyllä ihan tavalisetkin kivet siellä sisällä hyvältä näyttäisivät.

Kivaa puuhastelua ! Teimme näitä viimeksi kässäkerhossammekin.

Tässä vielä juuri valmiiksi saamani avainnauha, tämä lähtee huomenna postiin (vihdoin ja viimein...) sen tilaajalle. Toivottavasti on mieleinen :)

Alla tuossa muuten on pieni liina (pyyhe oikeastaan), jossa olevan vuosiluvun takia halusin sen ostaa viime viikolla käymästäni Serafiini-putiikista (kiva sisustusliike, käykää katsomassa). Keksin heti putiikissa mihin tuon liinan laitan... Nimittäin mamman vanhanaikaisen arkun päälle, joka meillä on olohuoneessa pöytänä sisällään lankoja.
On meinaan mamman syntymävuosi tuo 1921...

Uuden pöydän Uudet kaverit

No niin... Sarjamme "Uudet" keittiön kalusteet jatkuu... Tässä nyt esittelyssä uudistetut tuolit. En maalannut niitä kokonaan muutamastakin syystä. Ensinnä olisi tarvittu paaaaljon maalia, sitten olisi pitänyt maalata moneen kertaan, ensin hioa vanhaa jotta olisi saanut tasaisen ja hyvin tarttuvan jäljen, ei olisi voinut istua millään tuolilla päiväkausiin, ja lisäksi hartiat olisivat kipeytyneet entisestään aina vaan maalatessa...
Mitä syitä vielä ?

Niin se,
että eihän sellainen tasainen
kaunis siisti selkeä vaalea pinta
olisi ollenkaan mun näköinen :)

Voi tietysti olla, että joku päivä maalaan ne kuitenkin kokonaan.
Mutta nyt ne on näin...

Tein tahallani tuollaista epäselvää jälkeä noihin tuolin alaosiin. Näyttää mun mielestä elävältä ja hyvältä. Tästä tietysti monet kauhistuvat, että mitä ihmeen suttua ! Olkaa hyvät vaan, saa kauhistua :)

Samaa tyyliä laitoin myös rastipalkkeihin, niissä se näyttää kauempaa katsottuna pitziltä, joten sopii hyvin kun laitoin oikeaakin pitsiä...

Mutta ei tässä vielä kaikki. Lisäksi leikittelin sanoilla... Maalasin tuoleihin taakse ylös eri kielillä sanan "Aurinkoinen"...

... sekä samaan palkkiin, mutta vaan istuinpuolelle, runon, jota voi sitten käännellä muutamaan eri muotoon asettamalla tuolit eri järjestykseen...

Ylä- ja alakuvan sanoista tulee lause "Love What You Do".

...Voisi olla myös "Do What You Love" tai "What Do You Love"...

...Nyt he ovat siis siinä koko porukka. Vielä puuttuu ulkotuolien viimeistely... (ai niin, ja kaksi keittiön tuolia lisää, jotka kyllä yleensä ovat muissa hommissa kuin tuossa rykelmässä...)

Keittiön uusi pöytä

Ihan alkuun selvennys, että pöytähän ei ole uusi, vaan noin kymmenen vuotta vanha. Mutta nyt se vaan on uusi kuitenkin :)

Tälläinen blondi se ei ollut ostettaessa eikä vielä viime viikonloppunakaan, mutta nyt on... Maalasimme sen isomman tipun kanssa, koetimme vähän hiekkapaperilla hioa kuluneemman näköiseksi ja sitten koristelut vielä päälle, ja vahaakin laitoin.

Ja täsä se ny sit on, eiks oo hieno ??!!
:)

Palapeliladyt

Nämä palapelien kaunokaiset liimasin decoupage-lakalla vanhojen palapelipalojen päälle. Ensin maalasin palat mustiksi, kun valkoinen väri ei ollut käden ulottuvilla siinä kohtaa. Laitoin nämä keittiön ikkunassa olevaan sydämeen (joka oikeasti on korttiteline), joten näiden musta takamus näkyy ulospäin. Voisi siis laittaa jonkun kivan kuvan myös taakse... kunhan tästä muilta "kiireiltä" joskus ehtii. On meinaan sellasta showta ollut tässä kun saimme perintökalusteina meille uuden sohvan sekä telkkarialustan. Kummatkin vaaleita, joten siitä lähti aikas "paha" ketjureaktio... :) Nyt on maalattu se keittiön pöytäkin ja painettu sanat ja vähän muutakin... :) Vielä tuolit...

Maalaisunelmia



Mulla on uusi ihastuttuvallisen ihana kirja, tämä Maalaisunelmia... Siinä on kauniita kuvia sekä paljon ideoita ja ohjeita. Luin sitä yhden Hesan menomatkan ja sain monia inspiraatio-ajatuksia. Nyt mulla onkin tällä hetkellä ulkona kaks vanhaa parveketuolia sekä rottinkipöytä, jotka odottavat käsittelyä. Rottinkipöydän kyllä jo spraymaalasin siniharmaasta valkoiseksi, joten se lienee valmis (ehkä) sillä lailla. Mutta tuolit odottavat jännää juttua.. :)



Kirjassa oli mm. pujotettu ruusuja rautalankaan, joten minä perässä. Tuossa on osa saamistani synttäriruusuista.

Ja tämä nyt ei mikään uusi juttu ole, taitella sanoja rautalangasta, mutta kokeilinpa tuon verran. Kiinnitin sen siihen joku aika sitten tekemääni ikkunavaatteeseen, joka julistelee tykkäämissanoja... :)

P.S. Olemme tänään isomman tipusen kanssa maalanneet keittiön pöydän... Huomenna siihen laitetaan sapluunalla sanoja... :)

Karkkipaperipussukka

Olin säästellyt kivan värikkäitä karkkipapereita "jotain" tarkoitusta varten ja löysin ne tässä pari päivää sitten. Samalla pöydällä lojui yksi muovitasku ja kokeilin laittaa niitä papereita sen taskun sisään. Sitten ompelin ne siksakilla kiinni taskuun sekä laitoin veroketjun ja silleen siitä tuli pussukka... :) 

Onhan tälläisiä vastaavia ollutkin jossain käsityökaupoissa, että ei tämä sikäli mikään uusi idea ole. En kyllä ole tarkkaan tutkinut miten ne kaupoissa myydyt on tehty. Materiaali nyt on ainakin tässä halpaa... :)

Sinisyyttä heijastaen

Tästä tulee tälläinen sinisyyden riemuvoittotarina... Ilman kyllä mitään päätä tai häntää, tai edes hännänpäätä...

Tuonne ylös mastoon olis kiva kiivetä - jos uskaltais...

Edelliseen juuri ja juuri voisin uskaltaa, mutta tuonne voimalinjoihin en... Huh, mikä työpaikka tuokin. Täytyy olla melkolailla varma kyllä turvallisuusasioiden kunnossaolosta kun tuolla menee...

Nämä pienet laivat ostin Ericestä, Sisiliasta. Niille piti saada merta alle, joten virkkasin sellaisen...

Ja tämä se taas näyttää jätskiannokselta, vaikka piti olla leivos. Noh, aina ei voi tulla hyvää, kun priimaa pukkaa... No heh juu :)

Ja semmonen juttu vielä ennen viikonlopputoivotuksia, että se on niin kauheen tosi ihanan kivaa kun te "vanhat" kommentoijat jätätte viestejä, tuntuu sellaiselta vanhojen luottokaverien mielipiteiden vaihdolta. Eli siis kiitos kauheasti, jättäkää vaan edelleenkin :)

Sen lisäksi laskurista huomaan teitä lukijoita käyvän enemmänkin, joskus ihan kymmeniä päivässä. Silti kommentteja ei näy. Olisi todella hauskaa, jos tekin, jotka useasti käytte - tai vaikka kerran vahingossa vaan eksytte - jättäisitte merkin käynnistänne. Ei tarvitse kehua mun töitä, kertokaa vaikka itsestänne jotain... kuka mitä ketä miksi -jotain... :)

Koska kyllähän se niin on, että blogin kirjoittaja antaa itsestään, tuo ainakin jotain pientä huvia toisten elämään hetkeksi. Ja se on se tarkoitus toki. Mutta myös joku kommentti olisi virkistävää saada toisinkin päin. Ei kai asia kuitenkaan niin ole, että vain niille kommentoidaan keille kaikki muutkin, siis laumahengessä ?

Kuis olis siis vaiks vaan tän kerran tännekin...?

Ja nyt:

RENNONLETKEETÄ VIIKONLOPPUA KAIKILLE !

Ballerinatyyny

...Tähän tyynyyn siirsin silitettävällä paperilla ballerinoja...
... sekä turhaa ompelua välttävänä kuumaliimalla koristehippuloita...

Nämä ballerinat ovat alunperin Versacen takin selkämyksestä.
Ei, ei mulla ole sellasta takkia, mutta kirjassa ja netissä on :)

PulloTYTTÖ

Niin... Mähän olen tehnyt monia mekkoja pulloille, mutta nyt mentiin vielä pidemmälle :) Tein pullosta siis tytön... laitoin tukankin :)

Paksu palmikko taakse ja eteen vähän huituvia... Ja hattu päähän lopuksi...

...Ja tytöllä siis on tollanen pienehkö hame sekä toppi vaatteinaan....

...Tässä ylhäällä näkyy tytön palmikko paremmin...

...Kaulassa on vielä korukin...

Sellaista eilen :)

Synttärilahjanukke

Niinkuin vähän pienemmätkin tytöt, myös minä toivoin nukkea viime viikolla synttärilahjaksi :)

Tämän oston takana olin kyllä ihan minä itse... Etsin ja tilasin sen itse nettikaupasta ja hain postista. Ainoastaan laskun annoin eteenpäin... :)

...Tässä hänen kippuraisia koipiaan...

Nukke on omasta mielestäni tosi kaunis ja kivasti koristeellinen...

Pakko oli kuitenkin vähän lisätä vielä... :) Pistin huivin helmoihin ja korun vyötärölle. Mutta nätti se olisi ihan pelkästään omana itsenäänkin. Joten saatan ottaa/vaihtaa huivin piankin...

Sovitusnukke-nimellä tämä kulkee, mutta ei se mikään sovitusnukke ole, ei ainakaan omien mittojen, jos lie kenenkään, niin on kapea vyötärökin. Joten enemmänkin tämä sulotar on vaan kiva olemassa :)