Mun mielestä jokaisen lapsen lapsuuden muistoihin tulisi kuulua enkelikello ! Itse muistan elävästi miten sitä koottiin, kynttilät sytytettiin ja alkoi kuulua iloinen kilkatus enkeleiden viilettäessä kovaa vauhtia... :) Kellon menoa jaksoi katsoa tovin jos toisenkin.
Olen oikeastaan unohtanut vuosien saatossa tämän asian, mutta nyt se on palautunut mieleen jostain syystä ja eilen ostin kellon kotiin. Minä sitä itse kokosin ja yhdessä kohtaa olin vähän ihmeissäni että mites tää nyt... sitten huomasin sen yhden pitkän tikun,
ja sain systeemin valmiiksi...
Ja toden totta, kumpikin lapsista katseli enkeleiden menoa ihan monta minuuttia...
Jopa kolmevee... :)
6 kommenttia:
Enkelikello on ehdottomasti kuuluttava kaikille lapsille. Harmi vain, ettei toimivaa kelloa löydy enää mistään.
Juu niin minäkin koetin tarkkailla osuvatko kilkuttimet joka kerta ja mielestäni osuivat. Mutta aika heppoiselta kello vaikuttaa, ei tarvitse paljoa lapsen käännellä kun varmaan on jo suunnastaan vino joku osa... Pitää siis koettaa saada tassut pysymään kurissa :)
Ihana enkelikello!
On siinä joku taika tollasessa enkelikellossa joo :)
Enkelikellot ovat ihania, ostin omani kesällä (!) kirppikseltä; käyttämätön ja hinataa alle euron. :) Huteruus vaan hieman pelottaa, hetken aikaa uskalsin polttaa kynttilöitä ja kuunnella kilkatusta. Nyt se saa olla vaan koristeena vielä muutaman päivän. :)
Juu niin, oliko ne ennen vanhaan :) noin huteria....?!
Lähetä kommentti