Voting

Tervetuloa sivuilleni !


Blogia ei ole päivitetty aikoihin... Osasyynä se, että kuvamuisti on täynnä. Saatan avata uuden blogin uudella nimellä... tiedotan jos niin käy :) Siihen asti: Vanhoilla mennään blogin puolella - todellisuudessa riittäisi varmaan vuodeksi uutta esiteltävää :)














lauantai 5. maaliskuuta 2011

Kuumailmapallo

Pajukurssilla aloitin tekemään kissaa... Sain tehtyä ensin "jalat", joista ei tullut hyvää, vain sellainen soikio vaan, ei jalkojen kanssa oikeastaan mitään tekemistä. Enkä ollut oikein tyytyväinenkään... Seuraavalla kerralla ope sanoi, että "tässä välissä sun tarttis tehdä kissan pää", ja minä sitten aloitin sitäkin. Mutta taas sama peli, ei tullut hyvää ja alkoi mielenkiinto hiipua kovaa kyytiä... Ekaa kertaa pajukurssilla tuli ajatus, että tekis mieli lähtee kotiin...

Muutin suunnitelmaa siinä sitten jossain kohtaa ja päätin, että ei tule kissaa, tulee hiiri. Ja tein pari kierrosta, mutta hiirikään ei tuntunut hyvältä. Ja katselin toisia, joilla oli tulossa hienoja koreja tai parvekelaatikoita ja tuikkulyhtyjä... Ja mulla jotain minimaalista käsissä, eikä edes tietoa mitä siitä tekisin kun mikään ei näyttänyt onnistuvan...

Sitten kaverini S. sanoi, että tuohan näyttää kuumailmapallon korilta. Ja niinhän se näytti, jestas sentään ! Olipa hyvä ajatus ! En kyllä kehdannut sanoa opelle, että ei tule kissaa, ei tule hiirtä, vaan tulee kuumailmapallo... Kuulosti jo pelkkänä ajatuksena melko psykedeeliseltä... Joten sanoin, että viimeistelen kotona ja aloitan nyt ihan jotain muuta. Löysinkin yhdestä kirjasta perhosen kuvan kaaostekniikalla ja teinkin sitten tunnilla jo sen vartalon.

Ja toin kuumailmapallon korin kotiin ja suorastaan innoissani aloin tekemään ideasta totta :)



Ja tuollainen siitä tuli ! Pajun kanssa tällä ei siis ole sen kummemmin tekemistä, kuin että kori on pajua kuten nuo "kepit". Pistin alustaksi ilmapalloon yhden meikkipussukan kaltaisen, ja sitten virkkasin varsinaisen ilmapallon sen päälle. Vähän ompelua, pumpulia pallon päälle tuomaan muotoa ja naru ylös jotta saa pallon jonnekin roikkumaan.

Aiemmin tekemäni pieni ruusu löysi tuolta pallon alareunasta itsensä ja nuo siniset rusetit korissa ovat sekä koristeina, että myös pitämässä korin kurissa, estävät reunojen purkautumisen.

Pallon virkkasin kiinteillä silmukoilla ja pylväsruuduilla sekä nirkkoreunuksella...



Ja lopuksi puput kyytiin ja menox !!!

P.S. Ja aloittamistani kissan jaloista tuleekin puu :) Jalat = puun runko, ja siitä se jatkuu...

10 kommenttia:

Jaana kirjoitti...

Ompas hieno pääsiäiskoriste :)

Nzqu kirjoitti...

Ihana! Nuo hiiret sopivat aivan täydellisesti matkustajiksi tuonne koriin.

kati kirjoitti...

Tosi hieno!

CherryKirsche kirjoitti...

Juu, kiitos ! Olen tyytyväinen itsekin, siitä tuli tosiaan hieno ! :) Vaikka onkin sarjaa "ei hyödyllinen" :)

sirimi kirjoitti...

Aivan ihana! Kivasti olet idean toteuttanut. Ei varmaan enää harmita että ei tullut kissaa? :D

CherryKirsche kirjoitti...

Ei harmita ei :)

Opettavainen juttu sinänsä, että viimeistään tässä kohtaa hoksasin millaisia pajutöitä tykkään tehdä. Ei sellaisia tiukoilla säännöillä varustettuja, vaan vapaamuotoisempaa, se sopii mulle :)

Anneli kirjoitti...

On siinä pupuilla mahtava kulkuneuvo :D

intsu kirjoitti...

Aivan ihana pääsiäiskoriste.Tuollaisen taidan tehdä kesäksi terassille roikkumaan. vaikka saen muistoksi,kun olen vienyt mieheni kerran yllärinä kuumailmapallolennolle hääpäivänä ja kyllä se oli upea kokemus meille molemmille.

Ranu kirjoitti...

Aivan mielettömän upea! Ei kai kaiken tarvitse olla hyödyllistä, varsinkin jos tulee itselle kuitenkin hyvä mieli. Voisin kuvitella että kulkisin itse tämän ohi aina hymy huulilla. Waudewau, tämä on taas sarjassamme on kätevää osata erilaisia kädentaitoja =)

CherryKirsche kirjoitti...

Kiitti, Anneli :)

Kiitos, Intsu, vierailusta ja kivasta kommentistasi. Hauska muisto sulle, varmasti tosi kiva lahja miehellesi tuo retki. Tee ihmeessä omasi, sopisi sulle mainiosti tuon jutun takia :)

Ja Ranu, aivan, se on totta, ei kaiken tarvitse olla hyödyllistä... Joskus vaan tulee mieleen, että jos joskus edes olis... :)

Kyllä mäkin siitä tekeleestäni tykkään, ja tulee hyvä mieli tosiaan kun sitä katsoo. Jopa kriittinen 12v sanoi, että toi on tosi hieno :)