Vanhoja purkkeja

Nämä purkit ovat mammani keräämiä ehkä 60-luvulta (?). Tai ei kait niitä mitenkään kerätty siihen aikaan, tulivat keksien tai karamellien "kuorina" ja sitten ne vaan säästettiin.

Äitini löysi nämä nyt ja antoi mulle, kauniita, kiitos !

Tämä kaksikko on erityisen sievä pari.

Tämän purkin taakse on kirjoitettu päivämäärä 24.12.1965, lieneekö pappan käsialaa ja joululahja mammalle ?

Tämän purkin kukkien taustalla on mehiläiskennoa.



Sitten sananen tästä muutama päivä sitten ostamastani vihosta... Eilen laittaessani kuvia merestä tänne blogiin, halusin loppuun jonkun meriaiheisen runon. Koetin googlettaa mutten löytänyt mieleistäni. Joten tein sen sitten itse. Ja keksinkin perustaa tästä vihosta runovihkoni. Nyt olen tehnyt ja kirjoittanut vihkoon jo neljä runoa :)



...Eikös ihan vihon takakansikin jo yllytä jonkinlaiseen kirjalliseen puuhasteluun...

VANHA PURKKI TARINOI

Monta tarinaa mä kertoisin,

jos sen vain tehdä voisin.

Historian tapahtumat sullekin mä soisin,

ja sen ilot, surut, sulle tähän toisin.

Mut pysty siihen en,

mä vain katselen.

Ja uutta sukupolvea

taas näin seurailen.

On ajat muuttuneet

ja vedet virranneet.

Ja vierustoverini ei ole harmooni,

vaan joku kummallinen taulutelkkari.

Mut mä sopeudun,

ja tänne kotiudun.

Ja tarinoiden matkalaukkuun uutta keräilen,

kun aamuisin hyllyltä taas näin heräilen.

Merellinen päivitys

Tänään olimme 6 tunnin veneretkellä, oli oikein hyvä veneilysää,
 ei sadetta, ei tuulta, ei liikaa aurinkoa... Ja meri oli kaunis niinkuin aina :)

Nämä kuvat eivät tarjoa mitään uutta ja mullistavaa, mutta koska maisemat ovat kauniita, halusin niitä tänne laittaa...

Iltasella näkyi kimmellystä veden pinnalla auringon alkaessa miettiä laskuaan...

Näistä kolmesta viimeisestä kuvasta näkyy meren monet kasvot...

Tässä ylläolevassa se näyttäytyy sellaisena normaalina, pienenä laineen liikehdintänä veden pinnalla...

Tässä pinta on niin tyyni, ettei voisi tyynempi enää olla...

Ja tässä on pientä tyrskyvaahtoa... Tämä tyrskynmyrsky tosin on keinotekoinen veneen moottorin jäljiltä...


"Sieluni on sininen kuten tyyni meren pinta,
haaveeni ovat vaaleita kuin tyrskyisen veden pinta.
Merikö siis määrittää minuuteni hinnan,
vai kuljemmeko minä ja mereni vain rinta rinnan ?"

Koira pullossa vai pullo koirassa ?

Joskus tosi paljon kauan sitten olen ostanut tämän koirapään, se on siis pullon korkki :) Noh, se on ollut joskus käytössä, tosi harvoin, lähinnä lojuskellut kaikkien haarukoiden ja lusikoiden kaverina laatikossa.

Nyt edellisiltana olin katsomassa kesäteatterissa Blondia. Okei - sanotte, mitä siitä, eihän ne liity toisiinsa nämä asiat...?! Mutta kun liittyy :) Väliajalla nimittäin join limua pienestä söpöstä pyörykäisestä pullosta, jota katsoin sillä silmällä jo sen vielä ollessa hyllyssä. Ei varmaan olisi saanut ottaa tyhjää pulloa mukaan, mutta hey camoon, tosi pieni pullo ja maksoi 3 euroa... Jo siihen oli laskettu hintaan mukaan pantti jos toinenkin. Anyway, kotiin sen toin.

Ja sitten eilen illalla näin laatikossa koiranpään ja siinä samoihin aikoihin pienen pulloni ja päätin tehdä niistä kaverit :)



Virkkasin koiralle tiukan puvun. Ensin oli helppoa ilman pulloa, mutta kun pullo piti laittaa sisälle, kävi homma aika hankaksi. Mutta puku tuli. Sitten häntä ja tassut. Häntään vähän rautalankaa sisään, ja sitteen vaan ompelin kaikki paikoilleen...



Kun koirapullo oli valmis, mieheni kommentoi tyypilliseen tapaansa taas sellaista mikä ei ole oleellista... Kuten nyt, että dalmatialaisen turkki ei sitten olekaan pilkullinen. Hörlöpsis ! En edes ollut tajunnut, että koiranpää edusti dalmista... Epäoleellista, sanon minä... :)

Kuitenkin. Siltikin. Laitoin koiralle vähän pitsisiä pilkkuja, jotta vartalossakin sitten kuitenkin jotain pilkkua olisi. Tosin sitten taas dalmatialaisen pilkut ovat mustia valkoisella pohjalla, ja tämän valkoisia tuota... ruskealla pohjalla...

Takamuksessa tällä on sydänpilkku :)

Sisiliassa & Kotona

Muutama kuva kesälomamatkaltamme Sisilian länsiosasta, kauniin meren... (Marsala)

...monien eKr. aikaisten pylväikköjen...
(Selinunte)

...iki-aikaisten teatterikatsomojen...
(Segesta)

...ja mielettömän hienojen korkeuksista katsovien maisemien...
(Erice)

...kautta takaisin kotomaahan... :)

Tässä yllä pari päivää sitten saamani ruusukimppu... Kyllä täytyy sanoa, että se nyt otsikoissa oleva Parviainen pääsee paljon helpommalla ja halvemmalla ostaessaan omalle vaimolleen seuraavaa synttärikimppua (jos ovat naimisissa silloin vielä). Tässä meinaan on paljon enemmän kuin vain 20 ruusua... :)

Käytiin eilen meidän perheen naisten kesken Loviisan Aitassa... Iiik ja voih ja eih miten kiva paikka... Ja joo, aikas "mukavat" hintalaputkin monissa tavaroissa. Nämä olivat sen verran edullisia, että saatoin vaihdattaa niillä omistajaa... Muistikirja (vanhantokkainen) ja koru. Nämä korut ovat huippu-ihania, Modo Mio-merkkisiä. Voisin ostaa niitä sata - jos voisin. Tässä on peili kääntöpuolella, suht kätsy juttu :)

Ajatelma päivääsi



Ei ole mitään mitä et voisi tehdä.
Jos lähestyt asioita oikeassa järjestyksessä, kykenet tekemään mitä haluat.
Elä haaveesi ensin sisimmässäsi, perin pohjin ja täydellisesti, eikä aikaakaan kun se ilmaantuu elämääsi.
Kun olet keskittynyt täydellisesti sisimpääsi, vedät magneetin tavoin puoleesi kaikkea,
mikä tekee haaveestasi totta.

Tämä on laki.
Kaikki mitä luot elämääsi,
alkaa sisimmästäsi.

~Salaisuus-sarjasta~



Kynäpurkkinen

Olen hiljattain virkannut pitsikiviä (niistä myöhemmin), ja tästä verkkosysteemistä tuli siihen tarkoitukseen liian krouvia, liian paksu lanka ja liian iso koukku, mutta purkamisen sijaan läppäytin verkon lasipurkin päälle, laitoin kaulaan satiinia ja helmoihin helmiä, ja kas...

... sen koloset olivatkin oikein sopivia kynille...

... ja sen pituinen se...
:)

Tartu hetkeen-böödi

Tähän kassiin sommittelin tuon tipusen keskelle,
ja vähän pitsiä kassin suuhun...

Vähän koristelin linnun pyrstöä jalokivillä ja laitoin lintuselle silmän.
Ja pari pitsilehteä lisäsin.

Pitsikankaassa lukee siellä täällä "Carpe Diem", ja laitoin ko tekstin kahvaan muistuttamaan tärkeästä asiasta :)

Ikkunavaate

Tämä siis ei ole seinässä, eikä näin ollen ole seinävaate...
...vaan ikkunavaate ! :)

Ostin Rauman vanhasta kaupungista iki-ihanaa pitsikangasta, jonka yhdestä palasesta tein keittiöön verhon, yhdestä olen tehnyt laukkuun paloja, ja tässäkin sitä on... Samaisesta kaupasta ovat nuo söpöset sanaset på svenska.

Olen ihastunut tälläisiin kaikkiin sanoihin ja lauseisiin, kohta niitä on talo täynnänsä jos en kohta kyllästy... :)

...Mutta eivät ne nämä ainakaan huonoja sanoja ole...

Lankaiset muovisydämet

Törmäsin jossakin ihanaisessa blogissa tälläisiin sydämiin... Siellä mainostettiin näitä langanloppujen loppusijoituspaikkana, mutta mun piti ihan näitä varten pätkiä kun ei ole tullut langanloppuja säästeltyä.

Toimistotaskumuovista ommellaan sydämet ja täytetään langoilla,
siinä se yksinkertaistettuna :)

Voishan näihin laittaa sisälle kaikkea muutakin... vaikka kauniita pieniä kiviä tai pikkuisia käpyjä. Ja vaikka mitä...

Ikkunamaisema



Tämä hassutus lähti kokonaan Annelin (Annelin käsityöt) tekemästä hienosta verhosta... Tosin sillä ei sitten lopulta ole mitään varsinaista tekemistä tämän kanssa kuitenkaan, koska kyseinen verho oli työllä ja taidolla tehty isoäidin neliöistä. Ja tämä mun tälleen äkkiä yhdessä illassa puuhasteltu...

Tässä on netistä printattu kaunis vanhanaikainen Tukholman vanhan kaupungin kuva kehyksissä. Viritin rautalankaan verhot ja liimasin pikaliimalla ikkunalaudan (vahvaa pahvia). Koetin etsiä sopivaa kissaa ikkunalle taikka vaihtoehtoisesti pieniä kukkia maljakkoon, mutta kumpiakaan ei kotoa löytynyt. Joten nyt siinä ikkunalaudalla on kahvikuppi ja -tassi sekä kannu :)



Niin ja mihin laitoin tuon ? No vessan oveen ! Nyt on siis kaupunkimaisemaa siellä(kin).
Kirjastossahan meillä on suuri näkymä New Yorkiin...

Sanoisin, että ei kannattaisi ukkokullan poistua kotoa - sillä välin akkakulta saattaa ehtiä tehdä vaikka ikkunan vessaan !

Ja ehtipä se laittaa vielä pikku kollaasinkin pienestä tuolista ja nallesta ja tehdä nallukalle vielä kassinkin. Tuossa se nallenpoika lepäilee hetken raskaan kantamuksensa kanssa ja jatkaa sitten taas matkaa...

Kääntösydän

...Olen tykästynyt kaikenlaisiin sydämiin...
...ja röyhelöihin... ja virkkaukseen... ja hörhötyksiin...

Ja yleisesti ottaen myös väreihin ! Mutta joskus kaiken väririemun vastapainoksi pitää saada myös rauhaa ja maanläheisyyttä (vai johtuuko siitä yhdestä pullon mekosta, jonka tein lahjaksi ja jonka lankakeristä jäi näitä värejä...?!)

In any case, virkkasin kaksi puolta, yhdistin,
täytin pumpulilla ja vielä röyhelöitin reunat kaupan päälle :)

Kivi, maali ja virkkuukoukku

Otsikon yhdistelmästä tuli tälläinen :) Siis sarjaa ihan turha juu.
Muttei se ole ennenkään mua haitannut...
Maalasin kiven, virkkasin reunuksen ja liimasin sen kiinni kiven reunaan.
Tuli siis jonkunsortin kivikukkanen...

Leivoskakku

Tämän kakkusen ohje oli käsityölehdessä, ja se näytti niin herkulliselta käärepapereineen, että piti tehdä ainakin yks semmoinen...
Kukkaset lisäsin koristeeksi.

Tuollaisen sydäntyynyn löysin kaupasta ja kas kummaa,
siinäpä on samanlainen leivos :) 

Kolme naista - Kolme hattua

Ensin piti tekemäni vain itselleni pitsihellehattu, mutta siitä (ylimmäinen) tuli sademetsäretkeilijän tai safarille meinijän hattu liian pienine liereineen... Joten se näyttikin hyvältä pienemmän neiti-ihmisen päässä. Jotenka siis eikun kaikille naisille hatut !

...Tässä siis neito esittelee omaa hattuaan...

... ja tämä on isosiskon hattu...

... ja tämä äiskän...