Tämän markka-ajan viisikymppisen annoin aikanaan poikaystävälleni korvaukseksi siitä, että hän auttoi minua muuttamaan asunnosta toiseen. Jätin sen hänelle pöydälle ja menin töihin. Kun tulin kotiin, oli pöydällä tämä lennokki. Mutta enhän voinut enää käyttää sitä sinkkuaikani ruokaan sipseihin ja suklaaseen, enhän... :) Nyt tuo samainen kaveri huokailee kanssani lapsiemme pöhkötyksiä...
tiistai 11. toukokuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Lensi siis suoraan sydämeen... :) t.Jaana
Hyvin sanottu :)
Lähetä kommentti