 |
Tämä takki oli alunperin musta, siis musta, eikä mitään muuta kuin musta. Ei sinänsä hassumpi takki, rypytykset olalla ja yksi nappi edessä, tuollaista vähän kiiltävää kangasta. Mutta niiiiiiiiin tylsä, niin tylsä. En tiedä mikä on lopputulos, mutta sen tiedän ettei ainakaan tylsä. Mutta saattoi mennä vähän ylikin - taas. Tämä voinee kuulua niihin vaatteisiin, joita on hauska tehdä, mutta joita ei tule pidettyä ajatuksesta huolimatta, koska ovat überreippaita - sellaisia turhan teatraalisia. |
 |
Tyttäreni sanoi, että takki näyttää siltä kuin niillä miekkailijoilla... hän viittasi siis elokuvien historiallisiin miekkailukohtauksiin... |
 |
Napeista on silmänilon lisäksi hyötyä niin, että saan takin tiukemmaksi kuin omaa nappiaan käyttämällä. Samaten nuo ruskea-valkoiset nauhat voi sitoa kiinni nappeihin, jolloin ne nauhat pysyvät mallissaan vaikka ristikkäin. |
 |
...Pikku floweri pikku ikkunassa... |
 |
Tästä ylläolevasta kuvasta mulle tulee mieleen Michael Jackson... Etenkin kun kuva on tuollainen, että antaa ymmärtää takin olevan laatikko, kauhean leveä. Ei se ole kuitenkaan. |
 |
Tähän koetin mahduttaa vitsin, kysymyksen siitä, ovatko isoäidin neliöt muotia nyt... :) |
 |
Tuohon tamppiin taakse laitoin nuo aiemmin tekemäni pitsiruutuset - ne, joista piti tulla iltapuku :) |
 |
Ja rusetti hihaan kaupan päälle, jottei olisi liian vähän mitään. |
*click*
*hali*
Tekstit
3 kommenttia:
Minä rakastan sellaista luovuutta. Vaikka en ole yhtä rohkea pitämään sen tyyppisiä vaatteita, ne ovat virkistäviä väriläiskiä katukuvassa.
WAU MITEN IHANA
Kiitokset teille Ingi ja Enkuli :)
Se on totta, erilainen on virkistävää jonkun muun yllä, mutta usein sitä ei itse sellaiseen tälläydy. Kuten ehkä en mäkään tähän takkiin. Ensin täytyy ainakin varmaan "kuluttaa" se ajatus että on liian erilainen, ja sit voi jo pitää maitokaupassakin :)
Lähetä kommentti