Pajukurssilla aloitin tekemään kissaa... Sain tehtyä ensin "jalat", joista ei tullut hyvää, vain sellainen soikio vaan, ei jalkojen kanssa oikeastaan mitään tekemistä. Enkä ollut oikein tyytyväinenkään... Seuraavalla kerralla ope sanoi, että "tässä välissä sun tarttis tehdä kissan pää", ja minä sitten aloitin sitäkin. Mutta taas sama peli, ei tullut hyvää ja alkoi mielenkiinto hiipua kovaa kyytiä... Ekaa kertaa pajukurssilla tuli ajatus, että tekis mieli lähtee kotiin...
Muutin suunnitelmaa siinä sitten jossain kohtaa ja päätin, että ei tule kissaa, tulee hiiri. Ja tein pari kierrosta, mutta hiirikään ei tuntunut hyvältä. Ja katselin toisia, joilla oli tulossa hienoja koreja tai parvekelaatikoita ja tuikkulyhtyjä... Ja mulla jotain minimaalista käsissä, eikä edes tietoa mitä siitä tekisin kun mikään ei näyttänyt onnistuvan...
Sitten kaverini S. sanoi, että tuohan näyttää kuumailmapallon korilta. Ja niinhän se näytti, jestas sentään ! Olipa hyvä ajatus ! En kyllä kehdannut sanoa opelle, että ei tule kissaa, ei tule hiirtä, vaan tulee kuumailmapallo... Kuulosti jo pelkkänä ajatuksena melko psykedeeliseltä... Joten sanoin, että viimeistelen kotona ja aloitan nyt ihan jotain muuta. Löysinkin yhdestä kirjasta perhosen kuvan kaaostekniikalla ja teinkin sitten tunnilla jo sen vartalon.
Ja toin kuumailmapallon korin kotiin ja suorastaan innoissani aloin tekemään ideasta totta :)
Ja tuollainen siitä tuli ! Pajun kanssa tällä ei siis ole sen kummemmin tekemistä, kuin että kori on pajua kuten nuo "kepit". Pistin alustaksi ilmapalloon yhden meikkipussukan kaltaisen, ja sitten virkkasin varsinaisen ilmapallon sen päälle. Vähän ompelua, pumpulia pallon päälle tuomaan muotoa ja naru ylös jotta saa pallon jonnekin roikkumaan.
Aiemmin tekemäni pieni ruusu löysi tuolta pallon alareunasta itsensä ja nuo siniset rusetit korissa ovat sekä koristeina, että myös pitämässä korin kurissa, estävät reunojen purkautumisen.
Pallon virkkasin kiinteillä silmukoilla ja pylväsruuduilla sekä nirkkoreunuksella...
Ja lopuksi puput kyytiin ja menox !!!
P.S. Ja aloittamistani kissan jaloista tuleekin puu :) Jalat = puun runko, ja siitä se jatkuu...
Olipa kerran musta sinänsä pehmoisen suloinen villatakki. Omasi nätit reunukset helmassa ja hihoissa sekä samettivyön. Nice. Sekä hauskan reikäneulepinnan. Joka sitten innoittikin mua vähän käsittelemään sitä takkia lisää... 
Pujottelin neljää eri väristä silkkinauhaa toiseen hihaan ja helmaan. Kysyin mielipidettä ukkokullaltani, joka jotain lopuksi sanoakseen (=pakotettuna) sanoi, että "onhan se hieno, jos haluaa näyttää riikinkukolta". 
Jeah, joo ! Minä haluan :) 
Hihat ovat vähän liian pitkät, joten se "ongelma" ratkesi rannekoruilla :) 
*click*
*hali*
Tekstit
